Tänään lähdin poikien (niiden sikojen) kanssa kävellen mummolaan, ja sain pukea niille ensimmäistä kertää joululahjaksi antamani ulkotakit. (Eilen en uskaltautunut poikien (niiden sikojen) kanssa ulos ikävän lumimyräkän vuoksi.)
Mummon mielestä pojat (ne siat) olivat oikein sieviä, sillä ulkotakkien väri korosti kauniisti poikien (niiden sikojen) vaaleanpunaista nahkaa.

Kun kerron ihmisille, että omistan lemmikkisikoja, he ehkä kuvittelevat pienokaiseni söpöiksi pikku possuiksi, ja hämmästys usein onkin suuri, kun he tapaavat pojat (ne siat). Orwo, Jontë ja Konstantinus ovat kaikki hieman 200 kiloisia veijareita. Ja voin vain sanoa, että öisin sänkyni on hieman ahdas poikien (niiden sikojen) nukkuessa jalkopäässäni.

Kävellessäni (ja poikien (niiden sikojen) köpötellessä) mummolaan näin magean Ladan. Se oli Lada Samara, nappasin siitä kuvankin, jonka lisään sitten huomenna tänne!

Nyt tuo Jontë¨alkoi kärsimään jalkojani, pitää päästää se pissalle! Chao!