Näin lauantai-iltana on mukavaa istuskella terassilla rapsuttelemassa possuja. Katselin juuri viime kesän Lomén matkakuvia ja kauhea matkakuume iski. Noo.. Onkos se ihmekkään että kaipaa hiekkarannalle aurinkoa ottamaan hangessa istumisen sijaan. Onneksi Fjällrävenin Kånken-reppujen mukana tulee istuinalusta, niin ei pylly jäädy(: Toki enhän minä kyseistä reppua omista.

 

On erittäin ilahduttavaa kun kohta hangert sulavat ja pääsen pelaamaan katukiekkoa! Kiekkoseuramme Rantalan räpylät on jo pitänyt kokouksen alkavan kauden merkeissä! Olemme kerrankin ajoissa liikkeellä, HYVÄ ME!

 

Olen tässä viimeaikoina mieltynyt pahvisydänten askartelemiseen. Se irroittaa mukavasti sikojenhajuisesta arjestani, ja tekee minut onnelliseksi, sillä inoan rumia pahvilaatikoita. Kun olen saanut askarreltua sydämen, väritän sen keskustan violetiksi. Jos olet sattunut joskus värittämään pahvia violetiksi, ymmärrät, miksi teen aina niin. MIkään ei ole niin kaunista kuin violetiksi väritetty pahvi...

 

Do widzenia!

Elämä läheltä ja kaukaa... Hiekka on kuin voisulaa!! Ihminen tulee onnelliseksi kun se ostelee vaatteita ja kaikkea sellaista. Ja kaiken tämän lisäksi: Orwo on tyhmä.

 

Hanki inspiraatiosi romanttisista amerikkalaisista elokuvista: cheerleaderit, pirtelö ja high schoolien käytävät ovat oiva lähde. Flora, mölö.  Alexander leeppoo.

 

 

Mimmi tykittää pasunalla.

Tänään lähdin poikien (niiden sikojen) kanssa kävellen mummolaan, ja sain pukea niille ensimmäistä kertää joululahjaksi antamani ulkotakit. (Eilen en uskaltautunut poikien (niiden sikojen) kanssa ulos ikävän lumimyräkän vuoksi.)
Mummon mielestä pojat (ne siat) olivat oikein sieviä, sillä ulkotakkien väri korosti kauniisti poikien (niiden sikojen) vaaleanpunaista nahkaa.

Kun kerron ihmisille, että omistan lemmikkisikoja, he ehkä kuvittelevat pienokaiseni söpöiksi pikku possuiksi, ja hämmästys usein onkin suuri, kun he tapaavat pojat (ne siat). Orwo, Jontë ja Konstantinus ovat kaikki hieman 200 kiloisia veijareita. Ja voin vain sanoa, että öisin sänkyni on hieman ahdas poikien (niiden sikojen) nukkuessa jalkopäässäni.

 

Kävellessäni (ja poikien (niiden sikojen) köpötellessä) mummolaan näin magean Ladan. Se oli Lada Samara, nappasin siitä kuvankin, jonka lisään sitten huomenna tänne!

Nyt tuo Jontë¨alkoi kärsimään jalkojani, pitää päästää se pissalle! Chao!